1.1.2012

Lukupäiväkirja 2011

Vuonna 2011 olen lukenut 71 kirjaa, mikä on 14 kirjaa vähemmän kuin vuonna 2010. Keskimäärin olen lukenut yhtä kirjaa viisi päivää, ja keskiarvokirjassani on ollut 354 sivua.

Vuonna 2010 olin vielä museofreelancer, ja ainakin yhdessä työpaikassa sai lukea, jos oli muuten hiljaista. Niiden lukutuntien häviäminen ehkä osittain selittää pienemmän kirjaluvun. Toisaalta, vuonna 2010 minulla oli myös selkeämpiä lukuteemoja, kuten Skotlanti-hulluus ennen Edinburghia tai Charlaine Harris. Tänä vuonna yhtä päämäärätietoista lukemista on ollut vain oman kirjahyllyn tyhjentäminen, toistaiseksi 11 kirjaa.

2011 olen lukenut 10 dekkaria, joista neljä P.D. Jamesia. Kolme dekkareista oli Robert van Gulikin Tang-dynastian Kiinaan sijoittuvia Tuomari Dee-tarinoita - tämä oli uusi löytö, lukuvinkki samassa työpaikassa kaksi päivää viihtyneeltä tuuliviiriltä.

Lukupiiriin olen lukenut 4 kirjaa, joista jokaisen jo toiseen kertaan. Tämä lukukerho ei ole oikein lähtenyt käyntiin, osallistujat eivät jaksa tai ehdi lukea ja kokoontuminen haparoi. Epäilen piirin lähestyvän armokuolemaansa.

Cormac MacCarthystä tuli uusi suosikki, niin että vieläkin kutisee, kun katson sivua, johon olen kirjoittanut Tie ja Menetetty maa. Pasi Ilmari Jääskeläinen on hyvä, ja vaikka pidin Harjukaupungin salakäytävistä, oli novellikokoelma Taivaalta pudonnut eläintarha vielä parempi. Hyviä kirjoja on 2011 lista täynnä, mutta mahtuu sekaan ajan ja vaivan tuhlaustakin, kuten Christian Jacqin Valon kivi-sarjan avausosa.
 
Viime vuoden kirjat päätyivät luettavaksi lähinnä kirjaston tänään palautetuista ja bestsellereistä sekä omista kirjapinoista. Omien kirjojen lukeminen jatkuu vielä hetken: siihen asti yritän pysyä poissa kirjaston houkutushyllyiltä.

2 kommenttia:

Arja kirjoitti...

Mun listalla näytti olleen 76 (joista tosin 4 oli äänikirjaa). Näistä 76:sta tenttikirjoja oli 10 ja dekkareita 43. Hmm. Pitäisköhän tänä vuonna lukea enemmän sellasia oikeita kirjoja...? Tai sit luen vaan kaikki loput Charlaine Harrisit.

ee kirjoitti...

Oho - ei ihme että tunsit sympatiaa Dekkariseuran ständille. Ja pärjäisit varmaan tosi hyvin dekkarivisassa! Jossa voisi olla hyötyä myös Charlaine Harrisista, koska osa niistä on sellaisia moderneja Neiti Etsivä-jännäreitä - eli anna mennä, lukuiloa!