Vuonna 2010 olen lukenut 85 kirjaa. Hiukan laskinta näpräämällä selviää, että yhden kirjan lukemiseen meni keskimäärin neljä päivää, ja keskiarvokirjassa oli 373 sivua.
Vaan ei laskin mistään mitään tiedä. Joitain kirjoja olen lukenut kaksi viikkoa, toisia kaksi tuntia. Sivumäärältään laajin oli Diana Gabaldonin Matkantekijä, 928 sivua, kevyin Jean Echenozin Pitkä juoksu, 137 sivua. Sisällöllisesti painoarvo näiden kahden välillä oli muistaakseni päinvastainen.
85 kirjasta 15 oli Charlaine Harrisin, sisältäen kaksi omnibusteosta. Seuraavaksi suosituin on ollut Ian Rankin, 10 kirjaa, kolmantena yllättäen Neil Gaiman, 6 kirjaa.
Silmäillessäni merkintöjä muistan vielä jokaisen kirjan, mitä ei enää voi sanoa edellisvuoden lukupäiväkirjasta. Vuoden paras tiiliskivi oli varmaankin John Irwingin Viimeinen yö Twisted Riverillä. Paras lyhyt yllättäjä Muriel Barberyn Siilin eleganssi, jonka lopussa tirautin useammankin kyyneleen. Paras dekkari – Ian Rankinia yhtään dissaamatta – oli P. D. Jamesin Yksityispotilas. Rankinin laatudekkareiden funktio oli toinen, siihen liittyi Edinburgh, joka imaisi yhteensä 16 kirjaa. Skotlanti taisi siis kuitenkin voittaa tämän lukuvuoden.
Vuoden vaihtuessa kesken jäivät Isabel Allenden Paula, joka ei tunnu millään pääsevän vauhtiin, sekä Stephenie Meyerin Uusikuu, joka vasta nyt ajautui käsiini, ja joka melkein on jo luettu. Nämä merkinnät siirtyvät kuitenkin vuoden 2011 puolelle.
Niin hyvä vuosi, että tekee toiveikkaaksi myös 2011 kirjoja kohtaan.
3.1.2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Lukupäiväkirja! Siinäpä minullekin tälle vuodelle uusi tilastoitava asia. Ja hyödyllinenkin, voisi joskus vaikka muistaa mitä kirjoja on tullut luettua...
Minulla taisi viime vuonna määrällisen voiton viedä harrypotterit, kun niitä on kuitenkin... viisi? Kuusi - vai seitsemän? No kuitenkin.
Jestas,
olen vuosia aikonut alkaa pitää lukupäiväkirjaa, mutta enpä ole saanut aikaisiksi. Jopa nuo sun tilastolliset kalkuloinnit ovat varsin kiinnostavia: pitää varmaan nyt ottaa esimerkistä vaari.
Vuoden eka ja toka ovat ainakin jo selvillä.
Muistan imitoineeni sulta ton lukupäiväkirjan - ja pahus, hukkasin sen vuosien täyttämisen jälkeen muutossa. Kun nyt mietin, mitä olen lukenut.. eipä paljon mitään muistu mieleen. Puistattavimmat tapaukset, keskenjääneet surkimukset, pahimmat käännökset, eniten kirjastonsakkoja imuroineet - joo. Parhaimpien lukukokemusten listaus on ihan liian vaikeaa.
Lähetä kommentti